Talvisia silmuja

Lehtipuita on usein hiukan vaikea tunnistaa talvella. Tässä on tunnistuksen helpottamiseksi muutaman yleisen jalopuun silmuja.

Lehmuksen silmut ovat usein pulleita, pitkämäisiä puikuloita. Silmun suomut yleensä eivät näy yhtä selvästi kuin kuvassa, ja väri on usein melko punertava, jopa vaaleahko.

Vaahteran silmut ovat yleensä tylpemmät, lyhyemmät ja paksummat kuin lehmuksen. Suomut erottuvat selvästi ja väri on usein tummahko, hiukan punertava ruskea.

Jalavan silmut ovat kahteen edelliseen verrattuna paljon pienemmät ja kapeammat, jopa olemattomat. Väri ei ole yhtä punertava kuin edellisissä.

Hopeapaju

(Ainakin luulisin niin.)

(Korjaus: Tämä yksilö taikaakin olla niitä erilaisia pajuja, joissa on hopeisen sijasta vihreät lehdet. Puu näyttää muuten hopeapajulta. Viereiset yksilöt ovat hopeapajuja, siksi sekaannus.)

Hevoskastanja jälleen

Tämä on muistaakseni nimeltään balkaninhevoskastanja.

Metsään on saapunut syys...

...kaupungista puhumattakaan.

Nyt se on jo ohi

Suurin osa lehdistä on pudonnut. Kuudelta illalla on niin hämärää, ettei kuvaamisesta meinaa tulla mitään.

Heippa, lehdet!

Ruska on kauneimmillaan. Ei kestä pitkään ennen kuin kaikki lehdet ovat pudonneet.

Hevoskastanja

Hevoskastanjat ovat kypsyneet ja putoilevat puista. Kastanjat ovat kauniin, syvän punaruskeita.

Kastanjat ovat enemmän tai vähemmän piikikkään kuoren suojassa. Näköjään ainakin monet ovat pareittain. Kuori halkeaa, ja kastanjat putoavat ulos. En tiedä, voiko niitä syödä - tavallisia kastanjoita ainakin myydään joulutoreilla paahdettuina. (Lisäys: Wikipedian mukaan hevoskastanjan siemenet ovat lievästi myrkyllisiä. Niitä ei siis pidä syödä.)

Kastanjan ulkokuori.

Kaksi kastanjaa samassa kuoressa.

Silmut ovat valtavan isot.

Monista puista lehdet ovat jo pudonneet kokonaan tai osittain, ja maa peittyy isoihin lehtiin.

Aronia ja varpunen

Huhtikuussa ihmettelemäni pensas on jossain vaiheessa vedetty matalaksi ja kasvattanut uutta vartta.

Orapihlaja-aidassa istui eeppinen varpunen.

Lokakuun ruusu ja lehtisade

Viime yö oli kylmä. Aamulla lehtiä suorastaan satoi puista.

Vielä eilen kurtturuusu kukki terhakasti, nyt kukka on nuupallaan.

Joidenkin vaahteroiden lehdet ovat keltaisia, toisten oransseja.

Verivaahtera

Verivaahteran lehden ovat hyvin tumman purppuraiset. Kun niiden väri syksyllä muuttuu, niistä kuitenkin näyttäisi tulevan samalla tavalla oranssinpunaiset kuin tavallisten vaahteroiden lehdistä.

Huomaa verivaahteran siementen normaalia punaisempi lenninsiipi.

Marjakuusi

Harvoin sitä tulee myrkkykasvissa könyttyä, mutta näiden kuvien ottaminen vaati sitä. Ei ollut helppo homma. Yläkuvassa kuitenkin on kypsä marja, alemmassa kypsymässä oleva.

Alakuvan oikealla olevat vihreät pampulat ovat totaalisen kypsymättömiä marjoja. Tuo vaaleamman vihreä osa paisuu, muuttuu punaiseksi ja ikään kuin imaisee tummemman vihreän osan kokonaan sisäänsä, kun marja kypsyy.

Marjakuusen kaikki osat ovat tappavan myrkyllisiä, älkää siis syökö marjoja.

Villiviini

Villiviini alkoi punastua muistaakseni jo heinäkuun puolella, mutta nyt väri on erityisen syvä ja kirkas.

Marjat ovat hauskoja pieniä vahapintaisia rypäleitä. Väri ei näy oikein ainakaan minun ruudullani: oikeasti se on tumma, hiukan pölyinen sininen, joka vivahtaa aivan vähän purppuraan. Marjat ja lehdet näyttävät oikein hienoilta yhdessä.

Tänään bongasin myös kypsiä marjakuusen marjoja, mutta kamerasta loppuivat paristot tämän luonnonilmiön äärellä. Yritän muistaa kuvata ne huomenna.

Syksyinen tammi

 Suurin osa puista on edelleen melko vihreitä, niin myös tammi.

 Kesällä sahatun oksan ympärille on jo kasvanut vähän kuorta.

 Terhot ovat ruskeita ja putoilevat puusta.

Lehdet eivät putoile pelkästään yksittäin, vaan myös kimpassa.

Ruskaa ja kakkaa

Vaahteroiden latvat alkavat punertaa kauttaaltaan, ja nopeimmissa punaisia ja keltaisia lehtiä on muuallakin. Myös lehmukset ja koivut näyttävät alkaneen kellastua kunnolla.

Pihlajavuosi on erittäin huono, eikä ruusunmarjojakaan ole runsaasti. Omenasato näyttäisi olevan hyvin puukohtainen, mutta ei erityisen runsas.

Eilen tein myös kiintoisan havainnon jäniksen ns. juoksukakasta. Ihmettelin, kun maassa oli yksittäisiä papanoita suunnilleen viiden metrin päässä toisistaan. Asiantuntijat tiesivät kertoa, että jäniseläimet tosiaan voivat päästää plöröt juostessaan. Valokuvasin tämänkin ilmiön, mutta lukijoitteni mielenrauhan takia en julkaise kuvaa.

Mänty ja hämähäkinverkko

 Leikkipuistossa kasvaa iso mänty.

 Tämä on viimevuotinen käpy.

 Toisessa männyssä on kääpiä.

 Maa on ihan täynnä neulasia.

 Orava hyppeli puistossa ja oli näköjään käynyt syömässä.

Paluumatkalla näkyi vielä komea hämähäkinverkko.