Lehmus ja pihlaja

Huudeilla on hyvin likainen liikennemerkki.

Syyllinenkin löytyy vierestä. Lehmuksista tippuu makeaa möhnää, joka sotkee kaiken allaan olevan. Kuvasta se ei ehkä näy, mutta katukyltin yläosassa kasvaa jäkälääkin. Liekö mesikaste sitten erityisen otollinen kasvualusta. Mopoilun salliva lisäkyltti on oudon puhdas - arvelen, että se joko on uudempi tai joku on käynyt kuuraamassa sitä.

Päiväkävelyllä huomiota kiinnittivät myös pihlajat ja orapihlajat, joissa on valtavasti marjoja. Tilhiä ei ole vielä näkynyt, joten runsas marjasato on toistaiseksi saanut olla rauhassa.

Pieni surullinen tarina tammenterhoista

Lupasin vielä palata tammenterhoasiaan. Tarkoituksena oli käsitellä tammenterhoja eri tavalla kuin viimeksi ja tutkia, saisiko niistä sillä tavalla syötävää.

Vaihe 1: Kerää tammenterhoja.

 Vaihe 2: Kelluta terhot, jotta näet, mitkä niistä nousevat pintaan ja ovat siis pilaantuneita.

Vaihe 3: Kuivaa terhoja uunissa alle 50 asteessa ja vielä lisää huoneenlämmössä.

Vaihe 4 (ei kuvaa): Totea, että leivinpellillinen terhoja on hiukan tiellä ja siirrä ne rasiaan. Ota epähuomiossa vastaan perheenjäsenen ojentama kansi ja laita se kiinni. Sairastu flunssaan ja enterorokkoon ja unohda koko juttu.

Vaihe 5: Joitain viikkoja myöhemmin kurkista rasiaan, totea, että terhot ovat homeessa ja heitä ne roskiin.

Johtopäätökset: Meidän kaikkien tulisi myötävaikuttaa siihen, että yhteiskuntamme pysyy jatkossakin pystyssä. Mahdollisessa romahdustilanteessa emme pysty ruokkimaan itseämme tammenterhoilla.